Archives for toukokuu 2016

Poppis Suomelan upeita kuvia helatorstain kisasta selatessaan moni hieraisia silmiään hämmästyneenä Markus Lautalan kuvan kohdalla. Ennen kilpailua somen kanavilla käytyyn jalkinevalintapohdintaan Markuksella ei ollut tarvetta osallistua: hän juoksee täysin paljain jaloin.

Markuksen kenkävalinnassa ei ollut syytä murhehtia muuttuuko jalkine kastuessaan turhan painavaksi. Mutta miten jalkapohjat kestävät kivet ja kannot, joiden iskuja estämään joissain polkukengissä on jopa oma suojaus mukana? Entä miten mies päätyi polkujuoksijaksi? Pääsimme iloksemme haastattelemaan Markusta pian kisan jälkeen.

Oliko tämä ensimmäinen kertasi polkujuoksutapahtumassa? Jos ei, mihin juoksuihin olet osallistunut? Entä oletko juossut aikaisemmin Bodom Traililla?
– Olen aikaisemmin osallistunut viime syksyn Helsinki City Trailille 21 km:n matkalle ja pari viikkoa takaperin Vantaa Trailille 30 km:n matkalle. Bodom Trail -tapahtumaan en viime vuonna mahtunut mukaan.

Kumpi lenkki oli paljasjalkajuoksijalle mieluisampi Kivet ja Kannot (ensimmäinen) vai Ummet ja Lammet?
– Paljain jaloin ei alustalla ole juurikaan väliä, kunhan se on luonnontilaista. Ihmisen jäljiltä alusta useimmiten muuttuu hankalampaan suuntaan: soratiet, sepeli. Asfaltti tosin on mukava alusta, kunhan siinä ei ole hiekkaa. Hankalin osuus Bodomilla paljain jaloin sorateiden jälkeen oli osuus, jossa oli tehty metsänhoitotöitä ja polulla oli paljon oksanpätkiä ja muuta hakkuujätettä.

Mikä osa reitistä oli haastavin?
– Upottavat osuudet olivat raskaita. Reitti oli selvästi fyysisesti raskaampi, kuin odotin. Vantaa Trail 30 kilometrin reitti oli mielestäni kokonaisuutena helpompi, vaikka matka oli pidempi.

Miten jalkapohjat kestävät kivet, oksat ja muut terävät jalan alla?
– Jalkapohjat täytyy totuttaa maastoon. Lisäksi täytyy katsoa mihin astuu. Toisin kuin kengät jalassa, ei esimerkiksi juurakon päälle kannata astua täydellä voimalla. Pari mustelmaa sain terävästä sepelistä, koska kaikkia kiviä ei vaan pystynyt väistämään. Viimeisessä alamäessä minusta meni ohi aika paljon porukkaa, koska vauhtia ei sillä alustalla vaan voinut pitää yllä. Mieluisinta olivat kuivat osuudet ja kalliot, koska niillä pystyi pitämään vauhtia yllä.

Suosittelisitko täysin paljasjaloin juoksua muille? Miksi? Miten kannattaisi aloittaa?
– Paljainjaloin juoksu on todella mukavaa, kunhan aloittaa varoen eikä ahnehdi liikaa heti alkuun. Itse olen mielestäni oppinut juoksemaan vasta, kun ryhdyin juoksemaan paljain jaloin. Juoksutekniikka on kehittynyt huimasti, kun siihen joutuu keskittymään. Paljain jaloin ei voi astua liikaa eteen kanta edellä, myös ryhti on pidettävä kunnossa, jotta ei satuta itseään. Ehdottomasti kannattaisi aloittaa aivan paljain jaloin, ja kun se sujuu voi siirtyä käyttämään erilaisia paljasjalkakenkiä: FiveFingersejä, LunaSandalseja, VivoBarefooteja tai muita vastaavia. Itse aloitin väärin päin, siirryin Asicsin täysvaimennetuista kengistä FiveFingerseihin ja vasta myöhemmin täysin paljaalle jalalle. Tekniikkaa ei kuitenkaan opi yhtä hyvin kengän kanssa, koska se vaimentaa liikaa maakosketusta.

Miten päädyit täysin paljasjalkajuoksijaksi?
– Halusin oppia juoksutekniikkaa ja törmäsin nettiä selatessani minimalistijuoksusivuille. Juostuani jonkin aikaa FiveFingers-kengillä satuin saamaan mahdollisuuden täysin paljain jaloin juoksevan ultraajan opastukseen. Olin myyty kerrasta! Sittemmin ostin Luna Sandalsin Leadville Pacer -sandaalit. Olen todennut, että ne ovat huomattavasti paremmat juoksuun, kuin yleisemmät Vibramin FiveFingersit. Jalan liike on sandaaleilla mielestäni paljon vapaampi.

Kommentoivatko kanssajuoksijat jalkinevalintaasi?
Sain osakseni useita kommentteja, lähinnä hämmästeleviä ja kannustavia. Monet totesivat, etteivät itse kykenisi millään juoksemaan ilman kenkiä. Vakuuttelin, ettei kengättömyys ole mitenkään ihmeellistä vaan luonnollista ja tottumiskysymys. En ole varma onnistuinko vakuuttamaan heitä.

Lipsuivatko askeleet matkalla?
– Paljain jaloin pito on itse asiassa aika hyvä.

Miltä jaloissa tuntuu juoksun jälkeen?
– Lenkin jälkeen tuntuu sellaista mukavaa kihelmöintiä, jalkapohjien osalta olo on hyvä.

Missä paikassa haaveilet vielä joskus juoksevasi paljasjaloin?
– Ylipäätään haluaisin juoksemaan vuoristomaisemiin.

Näemmeköhän seuraavissa Trail Tourin osakilpailuissa muitakin paljasjalkaisia juoksijoita?

 

”21 kilometriä polkuja, suota ja kallioita. Aika rankka setti, mutta toimii!” Mikko Heikkilän twiitissä kiteytyy monen Bodom Trailille osallistuneen polkujuoksijan päällimmäiset tunteet suorituksen jälkeen. Upea sää, tunnelma ja vaativa reitti muodostivat jälleen laajasti kiitetyn yhtälön.

Buff Trail Tour Finlandin avauskilpailu teki historiaa houkuttelemalla lähtöviivalle ensimmäisenä kotimaisena polkujuoksutapahtumana yli tuhat juoksijaa. Suomen ennätys kirjataan nyt lukemin 1051.

Bodom Trailin tavoitteena on rohkaista kaikkia juoksemaan poluilla, ja nauttimaan metsän virkistävästä voimasta. Tänäkin vuonna Bodomin reitillä nähtiin paljon polkujuoksun ensikertalaisia.

”Olin lukenut tästä lajista paljon ja ajattelin, että tätä pitää kokeilla itsekin. Aika raskasta oli, mutta metsässä oli hyvä ja rauhallinen fiilis. Kärpänen puraisi kyllä nyt sen verran hyvin, että täytyy juosta jokin muu polkujuoksukisa kesän aikana. Ja ensi vuonna tulen tänne ehdottomasti uudelleen!” 12 km:lle osallistunut Päivi Aarnio hehkutti.

Ensimmäistä kertaa polkujuoksutapahtumaan osallistui myös valtiovarainministeri Alexander Stubb. ”Jänskättää kyllä kovasti. Tavoite on juosta sinne kahden tunnin paikkeille. Eka kierros tulee olemaan mun lempikierros, sillä sen nimi on kivet ja kannot eli stenar och stubbar”, Stubb vitsaili ennen starttia.

Kilpailun jälkeen paremmin triathlonistina tunnettava Stubb loisti kuin Naantalin aurinko. ”Elämäni hitain puolikas, mutta samalla hienoin. Olen täysin myyty tälle lajille, oli kyllä todella hieno kokemus”, ajalla 2.10 maaliin juossut Stubb iloitsi.

Buff Trail Tour Finlandin avauskilpailussa oli mukana myös lajin kerma niin miehissä kuin naisissakin. Suosikit pitivät pintansa, sillä sekä Henri Ansio että Jaana Leivo näyttivät haastajilleen, että viime vuoden kokonaiskilpailun voittajan päänahka ei helpolla irtoa.

Kovassa kevätkunnossa oleva Ansio rallatteli 21 km:n voittoon uudella reittiennätyksellä 1.31.36. Hienoinen yllätyskakkonen oli suunnistaja Antti Parjanne (+50 sek.) ennen Janne Monosta (+1.36).

”Eka puolikas tunnusteltiin Antin ja Jannen kanssa kolmestaan. Minulla oli matkalla lieviä vatsavaivoja, mutta siitä huolimatta lisäsin toisen kierroksen alun nousuissa vauhtia ja eroa tulikin heti 10-15 sekuntia. Sen jälkeen pystyin jo hieman taktikoimaan ja säätelemään vauhtiani”, Ansio kertasi kilpailun ratkaisuhetkiä.

Naisten 21 km:llä odotettiin Leivon ja Maija Oravamäen välistä kaksintaistelua. Sellainen saatiinkin, ja Oravamäki tippui Leivon kyydistä vasta toisella lenkillä. Maalissa kaksikon eroa oli 1.14 Leivon eduksi.

”Tämä antoi hyvän buustin tuleviin kisoihin, sillä Maijan voittaminen oli tavoitteena. Kyseessä oli kolmas puolikkaani lyhyen ajan sisään eli nyt on ollut aika tiukka tahti. Sandis Trailin jälkeen pitää himmailla Karhunkierrosta varten”, kellot Bodomilla aikaan 1.52.15 pysäyttänyt Leivo suunnitteli.

12 kilometrin matkan selvittivät nopeimmin Maija Hakala (58.46) ja Aki Kauppinen (51.23).

Buff Trail Tour Finlandi jatkuu toukokuun toisena viikonloppuna Kuusamon Karhunkierroksella.

Kesä tarjoilee Trail Tourin osakilpailuiden lisäksi myös paljon muita polkujuoksutapahtumia. Trailrunning.fi-sivustolta löytyy kymmeniä mielenkiintoisia lähtöjä polkujuoksun ystäville.

Osanottajien omia tunnelmia Bodomin poluilta löytyy sosiaalisesta mediasta tunnuksella #bodomtrail. Päivän kuulumisia on myös Bodom Trailin Twitter-, Instagram– ja Facebook-seinillä.

Tulokset 2016