Nyt kun kaikki ovat jo ilmoittautuneet, voidaan paljastaa, millaisia haasteita matkan varrella tulee vastaan. Viikonloppuna reittiä vielä paranneltiin juoksukuntoon, mutta luonnollisia esteitä ja hidasteita löytyy silti.
Aloitetaan helpommasta: Ensimmäinen kilometri juostaan hiekkapohjaista ulkoilutietä, jotta alkurynnistykseen on riittävästi tilaa ja saadaan jono venymään ennen pienille poluille siirtymistä.
Alkumatkan polut ovat suoria, sileitä vauhdikkaita. Niitä reunustavat mustikanvarvut ja kielot:
Reilun kolmen kilometrin päässä alkavat ensimmäiset hidasteet. On juurakkoa,
kaatuneita puita,
mutaisia kohtia,
lätäköitä
ja parhaimmillaan kaikkia edellisiä samassa paikassa.
On myös alitettavia puita,
kapeita pitkoksia,
ja parhaat päivänsä nähneitä siltoja. Näissä kohdissa pitää malttaa antaa tilaa kanssajuoksijoille ja mennä rauhassa riittävän kaukana edelliseen.
Mutta löytyypä reitiltä myös vauhdikkaita kallioita, joissa askel ei upota eikä sukka kastu:
Muutamassa kohdassa polku on niin pieni, että se jäisi monelta huomaamatta ilman viitoituksia:
Tästäkin se polku menee läpi, kisassa hiukan avarammasta väylästä:
Kivikkokohdissa on hyötyä ketteryydestä ja taidosta löytää oikea jalansija:
Loppulenkiltä löytyy lisää hidasteita, muun muassa kiviset portaat, joita ratamestari Alpo Kuusisto tässä testaa parilla eri tyylillä – hitaalla ja nopealla:
Kosteiden suopätkien jälkeen on lisää maastoesteitä. Tiukassa alamäessä on poikittain iso kuusi.
Jos potkua riittää, sen voi ylittää samaan malliin kuin estejuoksijat vesiesteen – oikea jalka rungon päälle alempaan laitaan, ja yhdellä loikalla yli niin että heilahtaa. Rauhallisempia tapoja ovat hajareisin, alitus, ja pudottautuminen rungolta tasajalkaa.
Loppulenkillä on myös riukusilta, jota lauantaina vahvistettiin kestämään kisan rasitukset:
Siltoja on vielä lisää. Viimeinen on osittain uponnut ojaan:
Jos ei halua hukata vauhtia laskeutumalla ojauomaan, siitä pääsee yli myös näin. Ponnistus oikeanpuoleiselta mättäältä.
Ja lisäksi reitillä on paljon hienoja maisemia ja jänniä paikkoja, mm. tämä kalliokanjoni, jota pääsevät ihailemaan kakkoslenkin kiertäjät.
Loput herkut jätetään kaikkien itse koettavaksi metsän siimekseen. Tervetuloa!
[…] snyggt att springa runt sjön och träskmarkerna, men också väldigt krävande, eftersom det var väldigt backigt, smalt och blött. Lite över tre timmar blev hans tid och jag tycker det är kanonbra! Det var […]