terho

 

Nyt kun kaikki ovat jo ilmoittautuneet, voidaan paljastaa, millaisia haasteita matkan varrella tulee vastaan. Viikonloppuna reittiä vielä paranneltiin juoksukuntoon, mutta luonnollisia esteitä ja hidasteita löytyy silti.

Aloitetaan helpommasta: Ensimmäinen kilometri juostaan hiekkapohjaista ulkoilutietä, jotta alkurynnistykseen on riittävästi tilaa ja saadaan jono venymään ennen pienille poluille siirtymistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Alkumatkan polut ovat suoria, sileitä vauhdikkaita. Niitä reunustavat mustikanvarvut ja kielot:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Reilun kolmen kilometrin päässä alkavat ensimmäiset hidasteet. On juurakkoa,

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kaatuneita puita,

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

mutaisia kohtia,

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

lätäköitä

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ja parhaimmillaan kaikkia edellisiä samassa paikassa.

On myös alitettavia puita,

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

kapeita pitkoksia,

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ja parhaat päivänsä nähneitä siltoja. Näissä kohdissa pitää malttaa antaa tilaa kanssajuoksijoille ja mennä rauhassa riittävän kaukana edelliseen.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mutta löytyypä reitiltä myös vauhdikkaita kallioita, joissa askel ei upota eikä sukka kastu:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Muutamassa kohdassa polku on niin pieni, että se jäisi monelta huomaamatta ilman viitoituksia:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Tästäkin se polku menee läpi, kisassa hiukan avarammasta väylästä:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kivikkokohdissa on hyötyä ketteryydestä ja taidosta löytää oikea jalansija:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Loppulenkiltä löytyy lisää hidasteita, muun muassa kiviset portaat, joita ratamestari Alpo Kuusisto tässä testaa parilla eri tyylillä – hitaalla ja nopealla:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kosteiden suopätkien jälkeen on lisää maastoesteitä. Tiukassa alamäessä on poikittain iso kuusi.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos potkua riittää, sen voi ylittää samaan malliin kuin estejuoksijat vesiesteen – oikea jalka rungon päälle alempaan laitaan, ja yhdellä loikalla yli niin että heilahtaa. Rauhallisempia tapoja ovat hajareisin, alitus, ja pudottautuminen rungolta tasajalkaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Loppulenkillä on myös riukusilta, jota lauantaina vahvistettiin kestämään kisan rasitukset:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Siltoja on vielä lisää. Viimeinen on osittain uponnut ojaan:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Jos ei halua hukata vauhtia laskeutumalla ojauomaan, siitä pääsee yli myös näin. Ponnistus oikeanpuoleiselta mättäältä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Ja lisäksi reitillä on paljon hienoja maisemia ja jänniä paikkoja, mm. tämä kalliokanjoni, jota pääsevät ihailemaan kakkoslenkin kiertäjät.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Loput herkut jätetään kaikkien itse koettavaksi metsän siimekseen. Tervetuloa!

 

 

Bodom Trailin suosio on ylittänyt odotukset, ja lähes mahdottomana pitämämme 800 osanottajan yläraja täyttyy hyvissä ajoin ennen kisaa. Järjestäjille tällainen innostus on upeaa, mutta asettaa suuria vaatimuksia järjestelyjen huolelliselle toteuttamiselle, jotta kaikille osanottajille voidaan tarjota Pirttimäen metsissä paras mahdollinen polkujuoksuelämys.

Järjestelyt ovat loppusuoralla, ja seuraavien viikkojen aikana pitkä valmistelu konkretisoituu. Kilpailukeskus viimeistellään, kisatoimiston toiminta suunnitellaan, numerolaput, Buff-huivit ja muut materiaalit saapuvat, pysäköinnin ohjaajat harjoittelevat tehtäväänsä, palkinnot lajitellaan, ajanottajien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sovitaan kisapäivän yksityiskohdista ja paljon muuta. Onpa pari uuttakin kumppania vielä luvassa.

Tiedottamistakin on tehtävä: nettisivujen päivitystä, osanottajaohjeiden lähetystä, paikallislehtien informointia, videokuvauksen organistointia, jopa keskustelua Ylen kuvaustiimin kanssa.

Tässä vaiheessa järjestäjiä jännittää varmasti enemmän kuin osanottajia, mutta kisapäivänä pääsemme kyllä molemmat nauttimaan onnistuneesta tapahtumasta. Yksi huoli järjestäjillä kuitenkin on, jonka hälventämiseen tarvitaan kaikkien osanottajien apua: Teitä on tulossa niin paljon, että Pirttimäen pysäköintipaikat uhkaavat loppua kesken.

Alueelle mahtuu tiivisti pysäköimällä noin 400 autoa. Jos kaikki osanottajat saapuvat paikalle yksin omalla autolla, on tiedossa ongelmia. Sovitaan siis niin, että kukaan ei aja perille yksin. Jos ajelet kotoa itseksesi, on Pirttimäestä 3km etelään sijaitseva Oittaan ulkoilualueen pysäköintialue hyvä paikka yhdistellä kyytejä. Kurvaa isolle parkkikselle ja odota, että saat auton täyteen kavereita. Muut autot voitte jättää Oittaalle. Paikalle pääsee myös bussilla 86 Espoontorilta tai Oittaalta, ja tietenkin polkupyörällä, jos matka ei ole liian pitkä.

 

 

Trail Tour Finland kokoaa kuusi upeaa suomalaista polkujuoksukisaa sarjaksi, jonka yhteistulosten perusteella kruunataan vuoden 2014 polkujuoksusankarit.

Trail Tour Finlandin tavoitteena on nostaa polkujuoksun näkyvyyttä Suomessa, vahvistaa Suomen polkujuoksukulttuuria, innostaa uusia ihmisiä juoksemaan poluilla ja rohkaista jo vauhtiin päässeitä laajentamaan reviiriään uusiin maastoihin.

Sarjaan kuuluvat seuraavat kilpailut ja matkat:
17.5. NUTS Karhunkierros Trail Ultra, 53km
29.5. Bodom Trail, 21km
25.7. NUTS Midnight Sun Trail Ultra, 55km
9.8. PYHÄ tunturimaraton, 42km
6.9. Nuuksio Classic Trail Marathon, 42km
4.10. Vaarojen Maraton, 43km

Bodom Trailin koko lenkin juokseville on siis Trail Tour Finland -pisteitä luvassa. Ja voihan niitä pisteitä ja kokemuksia keräillä myös noista muista tapahtumista. Osoitteesta www.trailrunning.fi löytyy lisätietoja kisasarjasta.