Polkujuoksun kevään klassikko, Bodom Trail, vietiin läpi hienoissa olosuhteissa Espoon Pirttimäessä. Tapahtuma tullaan muistamaan ennen kaikkea näistä viidestä asiasta.
1. Juho Ylisen veret pysäyttävä reittiennätys
Juho Ylisen kevätkunto tiedettiin vahvaksi, olihan hän pärjännyt mainiosti Golden Trail World Seriesin osakilpailuissa Aasiassa huhtikuussa.
Bodom Trailin päämatkalla 21 kilometrillä Ylinen sai kirittäjikseen joukon maamme parhaimmistoa, mutta jyväskyläläinen ei ollut tästä moksiskaan – päinvastoin, hän näytti haastajilleen kaapin paikan.
Ylinen ratkaisi pelin edukseen jo ennen kisan puoliväliä, kun ero toisena tulleeseen Lari Takaseen oli kasvanut jo puoleen minuuttiin. 12 kilometrin kohdalla Ylinen oli jo lähes minuutin edellä toissavuoden reittiennätysaikaansa.
Erittäin kuiva ja siten nopea maasto mahdollistivat osaltaan sen, että Ylinen pystyi pitämään alle 4 minuutin kilometrivauhtia loppuun asti. Maalissa kellot pysähtyivät aikaan 1.23.04 ja edellinen reittiennätys painui historiaan yli 1,5 minuutin turvin. Ylivoimaa.
Ylisen tuntipalkka muodostui mukavan muhkeaksi, sillä Suunto-kellon lisäksi hän sai 200 euron stipendin uudesta reittiennätyksestä ja 400 euron stipendin voitosta.
– Tulikohan vedettyä liikaa sekunteja pois ennätyksestä? Siinä onkin haastetta kerrakseen parantaa tuosta. Toisaalta jos tuon reitin voisi harjoitella paremmin, niin siinä voisi säästää jopa puolikin minuuttia. Tänäänkin tuli pari pientä pummia tehtyä, joihin hukkaantui parikymmentä sekuntia.
Seuraavaksi Ylinen joutuu itse haastajan rooliin, kun edessä on legendaarinen Zegama-Aizkorrin maraton (2736 m+). Kisa, jonka muuan Kilian Jornet on voittanut huimat 11 kertaa.
– Se on raju kisa, enkä pääse tällä kertaa etukäteen reittiä kunnolla katsastamaan. Toivottavasti ei tule mutakeliä, se olisi vaikeaa. Lähtölista ei ole niin timantin kova kuin aiemmin, ja esimerkiksi kenialaisten parhaimmisto ei ole tulossa. Aikatavoite voisi hyvällä säällä olla 3.55-4.05 ja sijoitus Top20:ssa, ja sillä voisi sen finaalipaikan GT-kiertueella jo varmistaa.
Ylisen vanavedessä Lari Takanen juoksi kaikkien aikojen kolmanneksi kovimman ajan (1.25.04) ja oli selvä kakkonen. Seuraavaksi hän tavoittelee MM-kisapaikkaa Mountain Classic -kategoriassa maailmancupissa Italiassa.
– Tämä oli kolmen viikon kisarykelmästä selvästi paras veto, nyt alkaa tehoja löytyä. Italiassa jos sijoittuu 30:n sakkiin, niin sen pitäisi riittää MM-valintaan. Toisaalta myös tämänpäiväinen juoksu täällä voi myös olla riittävä näyttö up&down -matkalle, Takanen pohdiskeli.
Suunnistustaustainen Markku Elo oli kilpailun yllätyskolmonen (1.28.26) ennen Juha Sorvistoa (1.30.03) ja Benjamin Holmgreniä (1.32.22). Kaikkiaan yhdeksän miestä juoksi alle 1.40:n.
2. Sofia Haajaselle polkujuoksu-uran makein voitto
Jos oli miesten kisa kovatasoinen, niin yhtään ei siitä kalpene naisten vastaava.
Jännittävän ja tasaisen kilpailun käänsi edukseen viimeisellä viidellä kilometrillä suunnistuksen arvokisamitalisti Sofia Haajanen, joka ennakkojutussa paljasti asettaneensa jo talvella tavoitteekseen Bodomin voiton.
– Vaikka kevät on mennyt enemmän sairastellessa kuin terveenä, niin onneksi tiesin, millaisilla harjoituksilla huippukunto kaivetaan uudelleen esiin muutamassa viikossa. Ja se onnistui! Tekniset pätkät olivat tänään mun vahvuus, ja niissä pyrin aina iskemään.
– En ole näin kovatasoista polkujuoksukisaa Suomessa juossut. Mua motivoi erityisesti tuo palkintona ollut kello, koska tarvitsin uuden, Haajanen nauroi.
Haajanen juoksi jo viime kaudella vahvasti ja erityisesti yhdeksäs sija Golden Trail National Seriesin Pohjoismaisessa finaalissa Norjassa herätti Haajasen vanhan kilpailuvietin. Vaikka Haajasen kisakalenteri on yhä auki, toivoa sopii, että hänet nähdään kauden muissakin tapahtumissa.
Kisan kakkonen, Kristiane Width, hävisi Haajaselle lopulta 47 sekuntia. Viime hetkillä mukaan ilmoittautunut Width esitti maalilinjalla näyttävän heittäytymisen vatsalleen nurmikon syleilyyn.
– Se oli mun “signature swan dive”. Se tulee sieltä yleisurheiluradalta. Haluan tulla maaliin ja antaa kaikkeni.
– Oli mielettömän hauskaa ja maasto oli tosi miellyttävä. Viimeiset puoli tuntia olivat kieltämättä raskaita ja jalat alkoivat kramppailla.
Entisen estejuoksijan valmistautuminen Bodom Trailille oli kaikkea muuta kuin tyypillinen. Hän oli Yhdysvalloissa keräämässä hyväntekeväisyysvaroja taisteluun MS-tautia vastaan. Tätä varten Width juoksi viidessä päivässä asfaltilla 219 kilometriä.
– Mun hyvä ystäväni sairastui MS-tautiin todella nuorena, vain 25-vuotiaana ja se oli shokkiuutinen. Halusin tällä tempauksella osoittaa tukeni kaikkia sairastavia kohtaan ja kerätä rahaa hoitojen kehitykseen. Onnistuin keräämään vajaassa viikossa 7000 euroa, ja lahjoittajia oli yli 130, Width iloitsi.
Width kilpailee seuraavan kerran Trail Tour Finlandin kaudessa toisessa osakilpailussa NUTS Karhunkierroksen 55 kilometrillä. Hänen suunnitelmissa on näillä näkymin osallistua myös NUTS Ylläs Pallakselle ja Nuuksio Classiciin. Näin ollen hän olisi vahva kandidaatti koko kiertueen kärkisijoille.
3. Johanna Antilan onnistunut kokeilu “pikamatkalla”
Johanna Antila on kansainvälisesti menestynyt ultrajuoksija, jonka lyhin polkukisa ennen Bodom Trailia oli 55 kilometriä. No, nyt se on 21 kilometriä.
Antila kertoi empineensä osallistumistaan pitkään, mutta hänen valmentajansa ja itsekin menestynyt ultrajuoksija Juuso Simpanen onnistui vakuuttamaan Antilan. Epämukavuusalueelle poikkeaminen kannatti, sillä Antila oli kisan kolmas (1.45.01) ja säteili maalissa onnesta.
– Mä oon iloinen, että lähdin näin lyhyelle matkalle. Tämä oli aika täydellinen lopputulos sille, mitä täältä etukäteen hain.
Antila meni koko matkan “punaisella”, mutta sai kaivatun vauhtikestävyysharjoituksen ennen kauden pääkisoja, joihin lukeutuvat muun muassa Western States, UTMB ja MM-kisat.
– Mä oon tosi yllättynyt, että jäin näille koville naisille näin vähän. Olen iloinen, että olin iskuetäisyydellä koko ajan. Tästä on hyvä jatkaa kahden viikon päässä odottavaan Zegama-Aizkorriin.
Antilan ja Ylisen kaltaisten supertähtien merkitystä kotimaisille tapahtumille ei voi liikaa korostaa. He ovat monien esikuvia, ja jo pelkästään se, että on saanut olla samassa kisassa idolinsa kanssa, on usealle harrastajalle ikimuistoinen tapaus.
4. 15-vuotiaan Anni Jantusen reittiennätys 12 kilometrillä
Vuoden 2025 Bodom Trailin kohokohtiin lukeutui myös vasta 15-vuotiaan Anni Jantusen soolojuoksu 12 kilometrillä.
Lukuisia Suomen mestaruuksia suunnistuksesta, maastohiihdosta ja juoksusta voittanut Jantunen pysäytti kellot aikaan 52.54 ja paransi Oona Hilkamon nimissä ollutta reittiennätystä noin 4,5 minuutilla. Kaiken huipuksi Jantunen paljasti juosseensa reitin viikkoa aikaisemmin treeneissä niin ikään alle vanhan reittiennätyksen.
– Isoimmat kisat suunnistuksessa on nuorten EM-kisat Tshekissä. Sinne on ensimmäiset katsastuskisat jo ensi viikonloppuna, Jantunen kertoi tavoitteistaan.
Jantunen tulee liikunnallisesta perheestä, sillä äiti Hanna on voittanut aikoinaan muun muassa Bodom Trailin 21 kilometriä. Tällä kertaa Hanna joutui luovuttamaan perheen nopeimman juoksijan tittelin tyttärelleen, mutta oli kisan kakkonen (55.59).
Kolmas oli Suvi-Tuuli Asikainen, joka myös puristi vanhan reittiennätyksen alle.
Miesten vastaavalla matkalla kokenut maratoonari Ole Antti Halonen oli nopein (48.51) ennen Mårten Boströmiä (49.48) ja Juuso Hakalaa (50.13).
5. Osallistujamäärä kasvussa, mutta mikä on tapahtuman tulevaisuus?
Pirttimäen upeissa maastoissa kilpaili tällä kertaa lähes 1300 juoksijaa. Startanneiden määrä kasvoi lähes kymmenen prosenttia viime vuodesta. Tulijoita olisi ollut kisan alla enemmänkin, mutta kilpailukeskuksen kapasiteettirajoitteiden vuoksi ilmoittautuminen suljettiin pari viikkoa ennen tapahtumaa.
Tunnelma kilpailukeskuksessa oli jälleen kerran Bodom Trailia parhaimmillaan. Jopa ensikertalainen, monta suurta tapahtumaa urallaan nähnyt, Johanna Antila hehkutti tapahtuman loistavaa yhteishenkeä ja fiilistä. Edes lauantai-iltapäivän pienet sadekuurot eivät suuremmin haitanneet.
Tapahtuman yllä leijuu kuitenkin huolestuttavan tummia pilviä. Helsingin kaupunki on irtisanonut Pirttimäen kahvilayrittäjän vuokrasopimuksen päättymään toukokuun lopussa ja laittaa perusteellista kunnostusta vaativan päärakennuksen myyntiin avoimella tarjouskilpailulla.
Taustalla on Helsingin halu päästä eroon kiinteistöistään, jotka sijaitsevat muissa kunnissa. Helsinki on omistanut Pirttimäen vuodesta 1946. Päärakennusta on tarjottu myös Espoon kaupungille, mutta toistaiseksi Espoo on halunnut priorisoida Oittaata.
Joka tapauksessa Bodom Trail tarvitsee infrastruktuurilleen ja lähes satapäiselle toimitsijajoukolle tukikohdan myös jatkossa. Tapahtuman johtaja Terho Lahtinen on syystäkin huolissaan.
– Toivotaan, että Pirttimäen alueelle löytyy nopeasti sellainen ratkaisu, joka palvelee jatkossakin kaikkia ulkoilijoita ja mahdollistaa Bodom Trailin järjestämisen tuttuun tapaan. Sopivaa vaihtoehtoa kilpailukeskukselle ei helposti löydy, ja muutto teettäisi kisan vapaaehtoistiimille hurjasti ylimääräistä työtä, miettii Terho Lahtinen.
Teksti: Marko Krapu
